Etusivu uusiksi: saamelaisten yksi juuri Keski-Aasiasta?

Jaakko Häkkinen 26.6.2011



Tässä kirjoituksessa käsittelen vastikään ilmestynyttä ensimmäistä genominlaajuista tutkimusta saamelaisista. Genominlaajuiseksi kutsutaan tutkimusta, jossa koko geenistöstä tarkastellaan satojentuhansien suuruusluokkaa olevaa määrää diagnostisia snippejä (SNP = single-nucleotide polymorphism). Tällainen tutkimus antaa paljon tarkemman ja kokonaisvaltaisemman kuvan yksilöiden ja kansojen yhteisistä geeneistä kuin yksittäisten geenien (esim. laktoosinsietoon tai hiusten väriin vaikuttava), Y-kromosomin (isälinjat) tai mitokondrioiden (äitilinjat) tutkiminen.

Huyghe et al. 2011: "A genome-wide analysis of population structure in the Finnish Saami with implications for genetic association studies"
http://peer.ccsd.cnrs.fr/peer-00598935/

Liitteet:
http://www.nature.com/ejhg/journal/v19/n3/suppinfo/ejhg2010179s1.html?url=/ejhg/journal/v19/n3/abs/ejhg2010179a.html

Tutkimuksen liitteenä olevassa Excel-taulukossa on yläoikealla IBS-arvot ja alavasemmalla FST-arvot kansapareittain; keskityn jälkimmäisiin, koska IBS-arvojen vaihtelu on hyvin pientä eikä kovin havainnollista. FST-arvo kertoo kansojen geneettisen etäisyyden toisistaan – se on pienin saamelaisten ja venäläisten välillä: 0,0098. Valitettavasti tässä tutkimuksessa ei ollut mukana suomalaisia eikä skandinaaveja.

Nämä luvut pitää kuitenkin kertoa 10 000:lla havainnollisuuden vuoksi ja jotta FST-arvot saadaan yhteismitallisiksi suomalaisten geenejä käsittelevien tutkimusten kanssa (Salmela et al. 2008: ”Genome-Wide Analysis of Single Nucleotide Polymorphisms Uncovers Population Structure in Northern Europe” http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0003519 | Salmela et al. 2011: ”Swedish Population Substructure Revealed by Genome-Wide Single Nucleotide Polymorphism Data” http://www.plosone.org/article/info:doi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0016747).

Saamelaisten ja venäläisten välinen geneettinen ero on siis 98. Tässä vertailun vuoksi lista ruotsalaisten, länsisuomalaisten, itäsuomalaisten ja saamelaisten etäisyyksistä muihin kansoihin (kerätty mainittujen tutkimusten taulukoista):

Ruotsalaiset
ruotsalaiset – saksalaiset: 6
ruotsalaiset – englantilaiset: 10
ruotsalaiset – ranskalaiset: 21
ruotsalaiset – länsisuomalaiset: 24
ruotsalaiset – venäläiset: 30
ruotsalaiset – orkneyläiset (GBR): 36
ruotsalaiset – pohjoisitalialaiset: 44
ruotsalaiset – toscanalaiset (ITA): 52
ruotsalaiset – itäsuomalaiset: 70
ruotsalaiset – baskit (FRA): 100
ruotsalaiset – sardinialaiset (ITA): 137

Länsisuomalaiset (FIW)
länsisuomalaiset – ruotsalaiset: 24
länsisuomalaiset – itäsuomalaiset: 30
länsisuomalaiset – venäläiset: 34
länsisuomalaiset – ranskalaiset: 60
länsisuomalaiset – orkneyläiset (GBR): 71
länsisuomalaiset – pohjoisitalialaiset: 86
länsisuomalaiset – toscanalaiset (ITA): 94
länsisuomalaiset – baskit (FRA): 142
länsisuomalaiset – sardinialaiset (ITA): 193

Itäsuomalaiset (FIE)
itäsuomalaiset – länsisuomalaiset: 30
itäsuomalaiset – venäläiset: 69
itäsuomalaiset – ruotsalaiset: 70
itäsuomalaiset – ranskalaiset: 113
itäsuomalaiset – orkneyläiset (GBR): 126
itäsuomalaiset – toscanalaiset (ITA): 150
itäsuomalaiset – pohjoisitalialaiset: 151
itäsuomalaiset – baskit (FRA): 203
itäsuomalaiset – sardinialaiset (ITA): 253

Suomen saamelaiset (SAF)
saamelaiset – venäläiset: 98
saamelaiset – toscanalaiset (ITA): 129
saamelaiset – orkneyläiset (GBR): 144
saamelaiset – ranskalaiset: 151
saamelaiset – pohjoisitalialaiset: 154
saamelaiset – *uiguurit (SIN/CHI): 169
saamelaiset – *adygei (ADY/RUS): 181
saamelaiset – *pataanit (PAK/AFG): 194
saamelaiset – baskit (Ranska): 216
saamelaiset – *hazarat (PAK/AFG): 220
saamelaiset – *burušot (PAK): 226
saamelaiset – *belutšit (balochit; PAK): 231
saamelaiset – sardinialaiset (ITA): 263
saamelaiset – *palestiinalaiset: 272
saamelaiset – *mongolit: 419
saamelaiset – *jakuutit (SAHA/RUS): 459
saamelaiset – *japanilaiset: 595
saamelaiset – *han-kiinalaiset: 608

(* = ruotsalaisten ja suomalaisten kohdalla ei vertailutietoja saatavana.)

Ruotsalaisten etäisyys kansoista vastaa kohtalaisen hyvin maatieteellistä etäisyyttä, vaikka eteläinen suunta painottuukin: ruotsalaiset ovat lähempänä italialaisia kuin itäsuomalaisia. Germaanisten kansojen (ruotsalaiset, saksalaiset, englantilaiset) väliset etäisyydet ovat erittäin pieniä, mikä johtuu tiiviistä yhteyksistä näiden asuma-alueiden välillä.

Länsisuomalaiset ovat odotetusti lähimpänä naapureitaan (ruotsalaiset, itäsuomalaiset ja venäläiset). Etäisyys ranskalaisiin, orkneyläisiin ja italialaisiin on alle 100, baskeihin ja sardinialaisiin yli 100.

Itäsuomalaiset ovat läheistä sukua vain länsisuomalaisille, mutta ruotsalaisiin ja venäläisiinkin etäisyys on alle 100. Ranskalaisiin, orkneyläisiin ja italialaisiin etäisyys on yli 100, baskeihin ja sardinialaisiin yli 200.

Saamelaisten etäisyyttä suomalaisista ja skandinaaveista ei toistaiseksi tunneta, mutta läheisiin venäläisiinkin etäisyys on noin 100. Yllättäen otoksen toiseksi läheisin kansa ovat toscanalaiset (129), kun taas orkneyläisiin, ranskalaisiin ja pohjoisitalialaisiin etäisyys on noin 150. Sitten tuleekin yllättävä tulos: Kiinan Sinkiangissa asuviin uiguureihin (turkkilainen kansa) etäisyys on vain 169. Myös Kaukasuksen adygeihin ja Pakistanissa ja Afganistanissa asuviin pataaneihin (iranilainen kansa) etäisyys on alle 200 eli pienempi kuin baskeihin (216).

Etäisimpiin eurooppalaisiin eli sardinialaisiin etäisyys on 263, ja näitä lähempänä on vielä kolme muuta kansaa Pakistanin ja Afganistanin seudulta: hazarat, burušot ja belutšit (muut puhuvat iranilaista kieltä, burušaskin kielelle ei tunneta sukulaisia). Lähi-idän ja Etu-Aasian kansoihin etäisyys on lähemmäs 300, ja Itä-Aasian kansoihin yli 400 – kiinalaisiin jopa yli 600.

Suhteellinen järjestys paljastaa myös mielenkiintoisia seikkoja: länsisuomalaisten listassa toscanalaiset ovat vasta ranskalaisten, orkneyläisten ja pohjoisitalialaisten jälkeen (aivan kuten ruotsalaisillakin), mutta itäsuomalaisten listassa toscanalaiset ovat jo kavunneet pohjoisitalialaisten ohi. Saamelaisten listassa toscanalaiset ovat nousseet jo kaikkien näiden kolmen kansan ohi, ja orkneyläisetkin ranskalaisten ohi.

Vaikka saamelaisten etäisyys eri kansoihin on yleensä selvästi suurempi kuin suomalaisilla, on saamelaisten etäisyys toscanalaisiin selvästi pienempi kuin itäsuomalaisilla, ja etäisyys pohjoisitalialaisiin, baskeihin ja sardinialaisiin lähes sama kuin itäsuomalaisilla. Tämän voisi tulkita niin, että saamelaisten ja itäsuomalaisten välinen ero johtuu ainakin osittain pohjoisen geenipoolin eriytymisestä, koska näiden etäisyydet eteläeurooppalaisiin kansoihin eivät oleellisesti eroa toisistaan. Länsisuomalaiset taas muistuttavat tässä suhteessa ruotsalaisia.

Saamelaisten etäisyys kiinalaisiin ja japanilaisiin on suuri, mutta muilla eurooppalaisilla se on vielä suurempi; eurooppalaisten suurimmat etäisyydet näihin löytyvät baskeilta ja sardinialaisilta. Samanlainen tilanne on mongoleihin ja jakuutteihin verrattaessa, joten saamelaiset ovat hieman lähempänä itäisiä aasialaisia kuin muut eurooppalaiset.

Erikoisin tulos on saamelaisten suhteellinen läheisyys keskiaasialaisiin väestöihin. Kiinan Sinkiang, Pakistan ja Afganistan ovat rajanaapureita, joita yhdistävät Pamir- ja Karakorum-vuoristot. Saamelaiset ovat lähempänä uiguureja ja pataaneja kuin baskeja ja sardinialaisia. Mielenkiintoista kyllä, Euroopan väestöistä lähimpänä uiguureja ovat toscanalaiset: 101. Lisäksi toscanalaisten etäisyys pataaneihin on vain 45, joten toscanalaisilla on pienimmät etäisyydet samoihin aasialaisiin väestöihin kuin saamelaisilla, ja lisäksi toscanalaiset ovat lähempänä saamelaisia kuin itäsuomalaisia.

Toscanalaiset ilmeisesti polveutuvat jossain määrin alueen etruskeista, joiden alkuperä johdetaan Vähästä-Aasiasta; tätä tukee se, että isälinja J saavuttaakin eurooppalaisittain korkean tason juuri Toscanassa. Vähä-Aasia rajautuu Kaukasukseen, jonka alueella adygeit asuvat; adygeiden ja toscanalaisten välinen etäisyys näyttäisi olevan jopa negatiivinen, mikä kertoo erittäin läheisestä sukulaisuudesta (ja samalla käytetyn algoritmin vähäisestä epätarkkuudesta).

Tässä hahmottuu erikoinen kuvio, jossa saamelaisille ja keskenäänkin yllättävän läheistä sukua olevia kansoja tai väestöjä löytyy Kaukasuksen (adygeit ja toscanalaisten vähäaasialainen juuri) ja Karakorumin (uiguurit ja pataanit) alueilta. Sattumaa ei tällainen kolmio varmastikaan voi olla, joskin on huomattava että erillään elävillä ja geneettisesti ajautuneilla väestöillä (sardinialaiset, baskit ja saamelaiset) etäisyydet ovat kauttaaltaan korkeammat kuin keskeisillä kontaktialueilla elävillä väestöillä.

Mistä muinaisesta liikehdinnästä tämä voisi kertoa? Keski-Aasia on tuottanut toistuvasti ekspansiivisia paimentolaiskansoja länteen, ja Kaukasuksen alueelle näyttää päätyneen mm. hunneja; lisäksi siellä elää vielä tänäkin päivänä iranilaista kieltä puhuvia osseetteja. Näistä kansainvaelluksista saamelaisiin on todennäköisimmin vaikuttanut iranilaisten leviäminen, koska saamessa on sekä saameen rajoittuvia että myös itämerensuomen kanssa yhteisiä iranilaisia lainasanoja ja koska iranilaisia katsotaan eläneen niinkin lähellä kuin Ylä-Volgalla. Lisäksi pataanit, hazarat ja belutšit puhuvat iranilaista kieltä, ja iranilaisen saka-kansan alue ulottui Sinkiangin rajoille (jonne myöhemmin asettuivat uiguurit).

On mielenkiintoista, että baskien ja saamelaisten välinen etäisyys on suurempi, vaikka näillä kansoilla on jonkin verran yhteisiä äitilinjoja, joiden oletetaan päätyneen Lappiin jääkauden lopussa sulaa Norjan rannikkoa pohjoiseen päin edeten (Komsan-Fosnan kulttuuri). Tätä läntistä juurta tärkeämpi näyttäisikin ainakin tässä käsitellyn genominlaajuisen tutkimuksen perusteella olevan saamelaisten keskiaasialainen juuri, joka voi liittyä iranilaiseen vaikutukseen – tai sitten johonkin aivan muuhun, historian ulottumattomissa olevaan vaikutukseen.

Jatkossa toivottavasti tutkitaan myös saamelaisia suhteessa suomalaisiin ja skandinaaveihin, ja suomalaisia suhteessa keskiaasialaisiin (uiguurit, pataanit) ja kaukasuslaisiin väestöihin (adygeit). Suhteessa toscanalaisiin länsisuomalaiset ovat ruotsalaisten kaltaisia, mutta itäsuomalaiset poikkeavat jo hieman saamelaisten suuntaan. Myös se, että saamelaisten etäisyys eteläeurooppalaisiin ei ole sen suurempi kuin itäsuomalaisilla, viittaa yhteiseen pohjoiseurooppalaiseen geenipohjaan.




Takaisin pääsivulle