Ovatko suomalaiset Euroopan vanhin kansa?



Ei voida sanoa, että mikään nykyisistä kansoista olisi sen vanhempi kuin jokin muukaan. Kuten edeltäneistä kirjoituksista kävi ilmi, kansojen "alkuperät" saattavat olla hyvin eri suunnilla: teoriassa esimerkiksi kieli voisi olla idästä, aineellinen kulttuuri lännestä ja geneettinen perimä etelästä. Koska käsite "kansa" sisältää ainakin kaikki mainitut tekijät, ovat kaikki kansat nykyisessä muodossaan hyvin nuoria ja syntyneet nykyisillä asuinseuduillaan. Eli esimerkiksi Suomen kansa ei ole "tullut" tänne mistään, vaan se on syntynyt täällä Suomessa eri suunnilta tulleiden vaikutusten ja omaperäisen kehityksen yhdistelmänä.

Suomen kansa on oikeastaan vieläpä erittäin nuori: se alkoi hahmottua vasta 1800-luvulla, ja vasta Suomen itsenäistyminen vuonna 1918 veti rajat sille, kuka on suomalainen. Ennen tätä oli vain erilaisia kieleltään lähisukuisia (itämerensuomalaisia) heimoja: (varsinais)suomalaisia, hämäläisiä, pohjalaisia, savolaisia, karjalaisia, vepsäläisiä, inkeroisia, inkerinsuomalaisia jne., joiden välillä oli kontakteja, niin kuin naapuriheimojen välillä yleensä on. Suomen valtion raja asettui tällöin karjalaisten alueelle.

Kuitenkin tilanne muuttui vielä toisessa maailmansodassa: 1945 raja siirtyi lännemmäksi. Paljon karjalaisia asutettiin Suomeen, minkä jälkeen rajan itäpuolelle jääneet karjalaiset eivät olleetkaan enää suomalaisia. Koko suomalaisuuden käsite onkin melko keinotekoinen ja lähinnä valtiollis-poliittinen. Ilman valtioiden rajoja ei todennäköisesti olisi mitään "suomalaisia", vaan ainoastaan erillisen identiteetin omaavia itämerensuomalaisia heimoja.

Kaiken edellä kerrotun nojalla on hyvin kyseenalaista, että nykykansojen nimityksiä käytetään jopa yli 10 000 vuoden takaisista väestöistä, niin kuin esimerkiksi Kalevi Wiik tekee pannessaan saamelaiset vaeltamaan Espanjasta Lappiin (ks. "Saamelaisten alkuperä", Tieteessä tapahtuu 2/2004).

Missä mielessä nuo tuon ajan vaeltajat olivat saamelaisia? Kielitieteen perusteella tiedämme, että Espanjasta lähtiessään he eivät vielä puhuneet saamea eivätkä minkäänlaista uralinsukuista kieltä (saamelaiskielet periytyvät suomen tapaan uralilaisesta kantakielestä, joka on levinnyt Fennoskandiaan myöhemmin idästä).

Genetiikan perusteella tiedämme, että nykyiset saamelaiset eivät todennäköisesti muistuta geenistöltään lainkaan tuonaikaisia vaeltajia, kuten eivät muutkaan nykykansat: nykyisiin saamelaisiin (kuten muihinkin kansoihin) johtanut kehitys on seurausta 10 000 vuoden erillisestä kehityshistoriasta. Lisäksi noiden vaeltajien geenejä on tietysti koko matkalla Espanjasta Lappiin - millä oikeudella voitaisiin nimetä saamelaisiksi kansa, jonka jälkeläiset ovat olleet muodostamassa niin montaa eri kansaa?

Arkeologian perusteella tiedämme, että kulttuurinen kehitys on valtavan monimutkaista: eri suunnilta tulleet kulttuurikerrokset esiintyvät päällekkäin kansan kulttuurissa. Nykysaamelaisten enemmistön kulttuuria luonnehtii esimerkiksi suurporonhoito, joka "keksittiin" vasta keskiajalla - millä perusteella voitaisiin puhua viittäsataa vuotta vanhemmasta saamelaisesta kulttuurista?

On siis täysin perusteetonta heijastaa nykyisten kansojen nimityksiä tuhansien vuosien takaisiin aikoihin. Kansat nykymuodossaan ovat nuoria, ja niiden "kansallisuuden" tekijät saattavat olla peräisin aivan eri suunnilta. Muinaisina aikoina oli tietysti olemassa kansoja aivan kuten nykyäänkin, mutta niiden suhde nykyisiin kansoihin ei ole lainkaan niin yksioikoisen selvä kuin Kalevi Wiik antaa ymmärtää. Tässä suhteessa Wiikin näkemys muistuttaa hieman muinoin tieteessäkin vallinnutta näkemystä "valmiin" kansan vaelluksesta "Luvattuun Maahan".




Takaisin pääsivulle