Ovatko suomalaiset Euroopan vanhin kansa?
Ei voida sanoa, että mikään nykyisistä kansoista olisi sen vanhempi kuin jokin muukaan.
Kuten edeltäneistä kirjoituksista kävi ilmi, kansojen "alkuperät" saattavat olla hyvin eri
suunnilla: teoriassa esimerkiksi kieli voisi olla idästä, aineellinen kulttuuri lännestä
ja geneettinen perimä etelästä. Koska käsite "kansa" sisältää ainakin kaikki mainitut
tekijät, ovat kaikki kansat nykyisessä muodossaan hyvin nuoria ja syntyneet nykyisillä
asuinseuduillaan. Eli esimerkiksi Suomen kansa ei ole "tullut" tänne mistään, vaan se on
syntynyt täällä Suomessa eri suunnilta tulleiden vaikutusten ja omaperäisen kehityksen
yhdistelmänä.
Suomen kansa on oikeastaan vieläpä erittäin nuori: se alkoi hahmottua vasta 1800-luvulla,
ja vasta Suomen itsenäistyminen vuonna 1918 veti rajat sille, kuka on suomalainen. Ennen
tätä oli vain erilaisia kieleltään lähisukuisia (itämerensuomalaisia) heimoja:
(varsinais)suomalaisia, hämäläisiä, pohjalaisia, savolaisia, karjalaisia, vepsäläisiä,
inkeroisia, inkerinsuomalaisia jne., joiden välillä oli kontakteja, niin kuin
naapuriheimojen välillä yleensä on. Suomen valtion raja asettui tällöin karjalaisten
alueelle.
Kuitenkin tilanne muuttui vielä toisessa maailmansodassa: 1945 raja siirtyi lännemmäksi.
Paljon karjalaisia asutettiin Suomeen, minkä jälkeen rajan itäpuolelle jääneet karjalaiset
eivät olleetkaan enää suomalaisia. Koko suomalaisuuden käsite onkin melko keinotekoinen
ja lähinnä valtiollis-poliittinen. Ilman valtioiden rajoja ei todennäköisesti olisi mitään
"suomalaisia", vaan ainoastaan erillisen identiteetin omaavia itämerensuomalaisia heimoja.
Kaiken edellä kerrotun nojalla on hyvin kyseenalaista, että nykykansojen nimityksiä
käytetään jopa yli 10 000 vuoden takaisista väestöistä, niin kuin esimerkiksi Kalevi Wiik
tekee pannessaan saamelaiset vaeltamaan Espanjasta Lappiin (ks. "Saamelaisten alkuperä",
Tieteessä tapahtuu 2/2004).
Missä mielessä nuo tuon ajan vaeltajat olivat saamelaisia? Kielitieteen perusteella
tiedämme, että Espanjasta lähtiessään he eivät vielä puhuneet saamea eivätkä minkäänlaista
uralinsukuista kieltä (saamelaiskielet periytyvät suomen tapaan uralilaisesta kantakielestä,
joka on levinnyt Fennoskandiaan myöhemmin idästä).
Genetiikan perusteella tiedämme, että nykyiset saamelaiset eivät todennäköisesti muistuta
geenistöltään lainkaan tuonaikaisia vaeltajia, kuten eivät muutkaan nykykansat: nykyisiin
saamelaisiin (kuten muihinkin kansoihin) johtanut kehitys on seurausta 10 000 vuoden
erillisestä kehityshistoriasta. Lisäksi noiden vaeltajien geenejä on tietysti koko
matkalla Espanjasta Lappiin - millä oikeudella voitaisiin nimetä saamelaisiksi kansa,
jonka jälkeläiset ovat olleet muodostamassa niin montaa eri kansaa?
Arkeologian perusteella tiedämme, että kulttuurinen kehitys on valtavan monimutkaista:
eri suunnilta tulleet kulttuurikerrokset esiintyvät päällekkäin kansan kulttuurissa.
Nykysaamelaisten enemmistön kulttuuria luonnehtii esimerkiksi suurporonhoito, joka
"keksittiin" vasta keskiajalla - millä perusteella voitaisiin puhua viittäsataa
vuotta vanhemmasta saamelaisesta kulttuurista?
On siis täysin perusteetonta heijastaa nykyisten kansojen nimityksiä tuhansien
vuosien takaisiin aikoihin. Kansat nykymuodossaan ovat nuoria, ja niiden "kansallisuuden"
tekijät saattavat olla peräisin aivan eri suunnilta. Muinaisina aikoina oli tietysti
olemassa kansoja aivan kuten nykyäänkin, mutta niiden suhde nykyisiin kansoihin ei ole
lainkaan niin yksioikoisen selvä kuin Kalevi Wiik antaa ymmärtää. Tässä suhteessa
Wiikin näkemys muistuttaa hieman muinoin tieteessäkin vallinnutta näkemystä "valmiin"
kansan vaelluksesta "Luvattuun Maahan".
Takaisin pääsivulle
|